Kuvia arjesta ja juhlasta - kotiportilla toivon ikkunassa

 

Olen ylivieskalaistunut keskipohjalainen. Ylivieska on kotipaikka ja Reisjärven Kellonmäki ja Vuohtojärven rannat toisen kodin maisemia.  

"Muista ... Jos joku kohtelee sinua kuin roskaa, niin muista että hänessä on jotain vikaa, ei sinussa. Normaalit ihmiset eivät yritä tuhota muita ihmisiä."

Sen sijaan, että olen kuullut satoja eri tarinoita eli valheita omasta elämästäni, hyljättynä ja tuomittuna olisin joskus halunnut kuulla sanat: "Kuinka sinä voit."
Kaiken menettäneenä, ihmissuhteetkin, rinnallakulkijoista ja auttajista on ollut puute.
Toisaalta turvaton ja vailla mitäänkin ihminen voi olla arvokas ja armollinen.
Hänen kokemuksensa on ainutkertainen eikä sitä kukaan voi ottaa pois. 

Onnellinen se, jolla mitään ei ole mutta löytää siitäkin onnen.

Silti en ole katkera vaan uskon hyvään. Minulla on paljon, olen saanut paljon.
Jumala on antanut kaiken lahjaksi. Olen hänelle arvokas juuri nyt.  

Sen mitä toivoisin, että kukaan ei olisi välinpitämätön. Ei ylenkatsoisi avuttominta. Joskus meistä rikkainkin on pyytäjän paikalla. Armon kerjäläisenä.

Elämän lahjasta ja elämästä tässä ajassa. Siitä tässä on kysymys.

Taivaan Isä meitä arjessamme siunatkoon ja antakoon enkelit askeltemme varjelijoiksi.

Albumi 2 - vanhempani, elettyä elämää

Albumi 3 - näillä mennään, pelit ja vehkeet

Albumi 4 - kesää ja talvea kotinurkilla