7. kesä, 2019

Parlamentarismin alennustila muutti muotoaan

Suomen eduskuntaa ja sen päätöksiä ohjailivat Sipilän hallituskaudella muut tahot kuin puolueet eduskunnassa. Parlamentarismin alennustilan olisin suonut loppuvan Sipilän hallituksen eroon mutta eihän se niin mennyt.

Hallituspuolueet viime vaalikaudella eivät olleet kovin innovatiivisia ratkaisuissaan ja valta luisui pois eduskunnasta. Sen näki käydyissä eduskuntakeskusteluissa ja valtioneuvoston kyselytunneilla. Aivan hyvin vastaamaan riitti "puhuva pää", jota virkaa hoitivat ja kantoivat muutamat naiskansanedustajat varsin ansiokkaasti ja "isänmaan asialla" Petteri Orpo. Timo Soini oli aamiaisella ties missä eikä pääministerikään ollut kovin innokkaasti hankaliin kysymyksiin vastailemassa mutta selitti kyllä innokkaasti edellisen päivän päätöksiä parhain päin.

Voisin melkein väittää, että pääosan esityksistä tekivät Kokoomusta ja liberaaliksi muuttunutta Keskustaa lähellä olevat lobbarit ja neuvonantajat. Heistä ei pitäisi käyttää koskaan nimitystä asiantuntijat vaan mieluummin puhtaasti oman edun tavoittelijat. Heillä oli intressi mutta parlamentaarisin valtuuksin toimivalla hallituksella intressi oli olla hyvä kaveri ja luottojoukkuepelaaja, niin palkintona oli jaettavana erilaisia virkoja milloin mistäkin yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Valitettavasti vain aika moni joutui toteamaan, että se suurin ja kaunein ajatus huippupalkoista kaatui Sipilän parranajoon.

No nyt on uusi hallitus. Perussuomalaiset eivät pääse näköjään tyylistään eivätkä kykene lähellekään Jussi Halla-ahon analyyttistä ja älyllistä politiikan sisältöä. Halla-aho heittelee twiittejään sellaisella draiwilla, että perussuomalaisjoukko lähinnä haukottelee kummastellen mistä nyt on kysymys. Vain muutama kansanedustaja ja poliitikko pysyy mukana. Enemmistö perussuomalaisista räksyttää kaikesta mikä vain suinkin liittyy jotenkin Antti Rinteen hallitukseen. Seikkaperäisesti he ovat tutustuneet kaikkeen mahdolliseen henkilöön menevään arvioon jokaisesta toisen puolueen ja hallituksen kansanedustajasta. Järkevin tässä suhteessa on Teuvo Hakkarainen ja tietenkin muutama johtotason poliitikko, jotka keskittyvät omanlaiseensa perussuomalaistaustaiseen politikointiin. Se kantaa pitkälle kuten Teuvon ja Lauran Bryseelin koneeseen.

Sen sijaan nämä untuvikot ovat ymmärtäneet jotakin pahasti väärin kansanedustajan tehtävästä. Ei naapuripuolueen sähköposteja kannata lukea vaan omiaan. Ja vastauksessa pitää olla jokin muu sisältö kuin että mitä väärää taikka huonoa on toisessa puolueessa. Jos itsellä ei ole mitään annettavaa sisällöllisesti niin "Maltan haukan" tasoiseksi agentiksi harva kykenee. Teiltä menee aika hukkaan huomataksenne, että kohta on taas mentävä pankkiin lyhentämään vaalivelkaa.

Ei tämä yksin perussuomalaisten ongelma ole vaan kokoomuslaiset ovat liittyneet samaan räksytyslaulukuoroon. He kamppaavat ja kampittavat kaiken minkä olivat monessa aiemmassa hallituksessa säätämässä.  Ja mikä yllättävintä niin Kristillisdemokraattien puoluetoimistollakin on alettu harrastaa dekkarien lukua ja pantu se musta silmänaamio naamalle jolla näkee paremmin. Entisaikojen agentit olivat lukevinaan lehtiä kun istuivat puistonpenkillä eli ei teidänkään kaikkia "seiskan" juttuja kannata ottaa todesta.

No hallituksen työrauhaa ei kannata edes odottaa. Tämän tasoinen oppositiopolitiikka ei teitä mihinkään kaada mutta siihen saatte varautua, että saatte vastata kyselytunneilla kaikkeen mahdolliseen mutta poliittisesti voitte rakennella aivan mitä tahansa. Kunhan parkkeeraatte autonne oikein, ette aja ylinopeutta eikä humalassakaan kannata heilua. Äkkiä siitä joku valopääkansanedustaja tekee luottamuskysymyksen.

Parlamentarismin alennustilasta Sipilän jälkeen huolehtii siis oppositio. Hallituksella on asiapohjainen työrauha mutta innovatiivisuuden puute ratkaisuissa taisi Keskusta rp:n muodossa tulla tähänkin hallitukseen. Puhuva pää saa jatkoa mutta sanoitus muuttuu. Joka toisessa lauseessa tulee olla sana ilmastonmuutos ja joka neljännessa ihmisarvo taikka maahanmuutto, heitetään jalkapanta pois sillä ei tee mitään. Pakkoruotsista on pakko sanoa jotakin - joskus.

Kyllä se joulupukki tulee tänäkin vuonna kaikesta huolimatta.

tuomo