19. touko, 2019

Kirkkopäivien "hengellisin" rakentuikin "vitsistä"

Taas kerran ennakkoon erilaisia boikotteja ja sivukaupalla tekstiä synnyttänyt Kirkkopäivien keskustelujen anti huipentui siihen, jossa Jumala ja raamatullinen loistivat poissaolollaan. Ehdottomasti Teemu Laajasalon tuoma keskustelu Halla-ahon ja Joonas Nordmanin kanssa oli parempaa ”hengellisyyttä” kuin ”tulkaa kaikki paitsi Halla-aho” liikkeen ja feministeien kaltaisten kanssa väittely.

Sitä se elämä on ja siihen se kirkko on rakennettu mistä Laajasalo ja Halla-ahon Nordmanin ohella puhuivat.

Katsoin ja kuuntelin piispa Teemu Laajasalon vetämän keskustelun Kirkkopäiviltä pariinkin kertaan. Keskustelijoina Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja näyttelijä Joonas Nordman.

Ihan aluksi on pakko sanoa, että Nordmania en pidä koomikkona enkä edes kovin hauskana. Toki se syykin paljastui tämän keskustelun aikana, eli hänellä on huumorista käsitys, että sitä tehdään kaltaisilleen ihonvärin, rodun ja samalla aaltopituudella olemisen mukaan. Kiinalaishuumori ei ole valkoihoisen eurooppalaisen katseltavaa leikkiä. Jätän tämän mitättömyyden omaan arvoonsa.

Itse keskustelu eteni kuten ajattelinkin. Laajasalo pysyi hyvin poissa eturivistä ja ohjasi puhetta haluamallaan tavalla. Hänellä olivat palikat hyvin hanskassa.
Mutta jälleen kerran on pakko todeta, että Jussi Halla-ahon verbaalinen kyky oivaltaa oli ylivoimainen. En minä tiedä kykeneekö Suomessa kukaan edes referoimaan oikein hänen ajatuksenjuoksuaan näistä sanomisista.
Mielenkiintoiselta kuulosti se ”itsesensuuri”, jossa hän kertoi itsekseen hihittävänsä kirjoittamalleen ja aiemmin julkaisi hyväksi kokemansa sumeilematta. Nyt hän kuulemma enemmän hihittelee itsekseen ja julkaisee vasta, kun on ajatellut ensteks. Voi olla hyväkin asia mutta minulle vieras. Julkaisen kun ajatuksen saan. Kaduttaahan se joskus toki.

No itse keskustelussa Joonas Nordman oli statisti. Tuo edelläkertomani groteskin huumorin oikeutuksesta alkunsa saanut määrittely paljasti sen mistä Hjallis Harkimo ”pelimiestä” on varoittanut ja moittinut. Hänen huumorinsa ylittää rajan siinä kohden missä ihmisestä aletaan tehdä pilkkaa hänen mielipiteensä takia. Nordman käy kiinni ajatuksiin ei sanomisiin eikä esityksellisiin manöövereihin.
Nordman itse sekosi sanoissaan ja alkoi perustella groteskista Uuno Turhapuro-huumorista lähtenyttä keskustelua ”rotuopin” ja oikean ryhmän sisäisenä huumorina. Uuno Turhapuro on Uuno Turhapuro myös kiinalaisille vaikkapa. Ymmärtävätkö he sen sisällön on täysin kiinalaisten ongelma. Voiko sitä esittää muu kuin suomalainen valkoihoinen niin tottakai. Nordmanin mielestä ei. Olihan se tummaihoinen afrikkalainen mies tulossa Mannerheimiksikin. Paheksuttiinhan sitä mutta ei kukaan erityisesti sitä kieltänyt, koskapa hahmon piti olla fiktio.

Tähänkin aloittamaansa groteskin huumorin keskusteluun Halla-aho laittoi niitin. Kun Laajasalo toi esiin Simpsonit- sarjan, joka on pyörinyt vuosikaudet jopa kymmenet USA:ssa ja laajemminkin. Tämä suvaitsevainen ja humaani maailma näki ongelman intialaisessa Apu-nimisessä hahmossa. Kuten nykyisin on tapana, Apu sai poistua kuvioista koskapa ei sopinut amerikkalaiseen groteskiin yhteiskunnalliseen kuvioon. Luulenpa että muutama intialainenkin oli ihmeissään, kun heidät pyyhkäistiin pois.

Mitä totesikaan Nordmanin perusteluun groteskin huumorin oikeutuksesta Halla-aho: ”Eikös se Simpsonit ole piirrossarja”. Keskustelu loppui siihen.
Me kiellämme menneisyytemme ja itsemme mieluummin kuin siedämme erilaisuutta. Halla-aho sitä sietää mutta vaatii yhteisön normien noudattamista. Hän ei kirjoita mitään vihapuheeksi eikä vitsiksi vaan yrittää kertoa poliittisen tavan meidän kaikkien elää ja olla yhdessä rinnatusten.

Tämä olkoon aasinsilta Kotimaa24:n fb-keskusteluun johon panin lusikkani soppaan. Eikös sinne sateenkaarivärein väritetty pappisihminen laittanut heti tuomionsa keskustelulle. En voi kuin hihittää tälle kommentille, jonka kirjoittaja on sokerinpalapaidasta päätellen pappishenkilö. On pakko todeta, että voi meitä ihmisraukkoja. Olemme pulassa ilman älykköjä, jotka ymmärtävät mitä sanovat ja hihittelevät itsekseen.

Maija Sankari oli ymmärtänyt jotakin pahasti toisin kuin minä taikka sitten emme katsoneet samaa ohjelmaa ja keskustelua.

Maija Sankari ”Keskustelussa kävi juuri niin kuin etukäteen pelättiin:Halla-aho normalisoi vihapuheen. Kysymys on vain uhriutuvien ryhmien ja ”pöyristyjien ja kiljukaulojen” herkkähipiäisestä ”pahan mielen” kokemuksesta. Laajasalo ei pystynyt haastamaan Halla-ahoa. Kotimaa24 raportista voi hyvin tarkastaa, kuka keskustelua hallitsi. (Varsinkin kun toimittaja vielä korostaa Halla-ahon sanomisia sellaisilla ilmauksilla kuin muistutti, tähdensi ja painotti!) Se oli Halla-ahon luento, joka on kylmässä loogisuudessaan niin vakuuttavaa, että jos ei ole omaa kokemusta sen seurauksista, niin ei huomaa, missä mennään metsään. Halla-aho mitätöi stereotypioiden vaarallisuuden, vaikka niillä on muokattu massat toteuttamaan lukuisia kansanmurhia ja pienempiä väkivaltaisuuksia. Keskustelussa ei puututtu lainkaan siihen, miten sanoilla luodaan todellisuutta. Laajasalolla ei ollut kompetenssia käydä tätä keskustelua ja siksi sitä ei olisi pitänyt käydä ainakaan julkisesti. Hyödyllinen dialogi edellyttää että keskustelijat ovat edes jollakin tavalla samalla viivalla.

Itse kommentoin Maija Sankarin kommenttia seuraavasti:

Tuomo Hirvi ”No Maija Sankari on hyvä ja kertoo miten ”sanoilla luodaan todellisuutta” hänen mielestään. Aloitetaan vaikkapa siitä mitä hän tarkoittaa vihapuheella. Ymmärrän kommentin niin, että et ymmärrä ainakaan samalla tavalla kuin Halla-aho ja vaikkapa minä asian sisältöä. Luot määritelmän vihapuheelle toisi. 

Sekin olisi mielenkiitoista tietää mitä Maija Sankari tarkoitat ”kylmässä loogisuudessaan vakuuttava” ilmaiseminen olisi jotenkin huono juttu keskustelun pohjaksi. Ja siitä olen kyllä täysin samaa mieltä, ettei sinulla ole mitään mahdollisuutta arvioida kenenkään ymmärryskykyä. 

Laajasalo onnistui erinomaisesti ja kompetenssia oli enemmän kuin tarpeeksi. Jos tällaisia keskusteluja ei käydä niin tämä maailma poliittisuudessaan on kamala paikka elää. Ikävä kyllä on todettava, että Maija Sankarin kaltaiset korostavat asioita jotka johtavat välinpitämättömyyteen. Ihminen unohtuu ja instituutiot sekä stereotypiat nimenomaan vahvistuvat.”

Mitäpä minulla tuohon on lisäämistä taikka poisottamista. No sen verran toki, että Halla-aho ei ole edes yrittänyt normalisoida vihapuhetta koskaan eikä tälläkään kertaa. Hän sen sijaan on yrittänyt kertoa sen minkä näkee ja kokee oikeaksi, ja kertoo sen rehellisesti mielipiteenään. Vihapuhetta siihen ei sisälly lainkaan taikka jos niin olisi niin kaikki mielipiteet olisivat vihapuhetta.

tuomo