18. helmi, 2019

Keski-Pohjanmaa-Kalajokilaakson äänestysalue

Keski-Pohjanmaa on jo pitkään maakuntana saanut perustella olemassaoloaan milloin miltäkin kantilta. Historiallisesti ja toiminnallisesti maakunnan kehitys omanlaisekseen sekä kulttuurin, uheilun että myös talouspolitiikan sekä elinkeinöelämän saralla on ollut luonnollinen.

Maakunnan koko on vain käytännössä ja oikeasti ollut paljon suurempi kuin miten sitä tämän päivän hallinnollisissa kaavailuissa käsitellään. Historiallisesti Kalajokilaakso on ilman muuta osa Keski-Pohjanmaata. Meillä on synnytetty alueen painopisteriitoja yleensä akselille Ylivieska-Kokkola. On ajateltu, että toisen kehitys on toiselta pois. Näinhän se ei ole ollut vaan kummankin elinehto on ollut ja tulee olemaan, että elinkeinoelämä, kulttuuri, urheilu ja harrastejärjestöjen yhteistyö ulottuu yli vaalipiirirajan. 

Jokainen tunnustaa tämän tosiasian, jos vähänkään on rehellinen.

Olemme vähitellen siirtyneet maakuntarajojen osalta valtiollisen hallinnon määrittämiin totuuksiin. Keski-Pohjanmaa, joka on luontaisesti muodostunut, on rikottu äänestysaluerajalla keskeltä maitomaakuntaa ja kultturellista Keski-Pohjanmaata. Kulttuuri tässä laajasti käsittäen.

On aika tunnustaa historiansa. Meidän on alettava yhdistää nämä tosiasiat. Keski-Pohjanmaan tulee tavoitella omaa Keski-Pohjanmaa-Kalajokilaakson äänestysaluetta turvataksemme valtionhallinnollisesti ja poliittisesti oman olemassaolomme. Tulevissa vaaleissa on hyvin todennäköistä, että Kalajokilaakso jää täysin ilman edustusta eduskunnassa, eikä maakunnallisestikaan Oulu-vetoinen kehitys ohjaa valtaa minnekään muualle kuin poispäin. Keski-Pohjanmaankaan osalta edustus ei kovin vahvaksi tule kasvamaan, jos kyetään edes jotenkin turvaamaan siltä osin asemamme.

Keski-Pohjanmaan painoarvon kasvattaminen Kalajokilaaksolla ja osin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, jotka ovat käytännössä kytköksissä maakuntaan toisi aivan toisenlaisen statuksen. Meitäkin olisi kuunneltava ja meidänkin olisi kyettävä yhteistyöhön.

Painoarvon kasvattamisen edellytys ja kunnollisen yhteistyön synnyttäminen myös valtakunnan politiikkaan edellyttäisi omaa äänestysaluetta. Olisiko mahdoton ajatus ajaa tätä asiaa jo seuraavalle vaalikaudelle puntariin.

tuomo