31. tammi, 2019

Pyhä Henki ja järki eivät aina asu samassa päässä

Olen tässä viime aikoina saanut kuulla usein, että pitäisi lukea Raamattua ja tehdä ratkaisuja Pyhässä Hengessä. Olen ymmärtänyt, että tämä Henki asuisi jossakin minulle tiedostamattomassa osassa minua. Niin siis jos asuu, joidenkin mielestä ei asu. Lisäksi minua on valistettu, että etenkin Raamattua, siis tätä historiallista kirjakokoelmaa, ymmärtävät vain ne jotka lukevat sitä Pyhässä Hengessä. Raamatun totuus on kirjoitettua tekstiä. Miksi on kirjoitettu kuin on kirjoitettu niin en minä tiedä. Luojalla on kuitenkin sormensa pelissä.

No. En tiedä miten tämä Pyhssä Hengessä luettu teksti ja opiksi muutettu sopii siihen tosiasiaan, että Jumala eli Pyhä Henki ohjaisi ihmistä sorsimaan, syrjimään ja toimimaan vastoin järkeä. En nimittäin ymmärrä Raamatusta koskaan sellaista lukeneeni, että naista pitää alistaa ja eikä hänellä olisi samaa ihmisarvoa kuin miehellä. Ilmeisesti Pyhä Henki loistaa poissaolollaan. Siis ihmisarvo käsitteenä on tässä yhteydessä selitettävä kuten nykyisin se ymmärretään eli toimintana ja olentona.

Järkeni nimittäin sanoo, että olemme molemmat sukupuolet Jumalan luomina samaa verta ja lihaa. Olemme Hänelle yhtä tärkeitä ja meille on annettu naisen ja miehen sukupuoli nimenomaan siksi, että tämä Luojan luomus voisi elää maapallolla ja jatkaa sukuaan. Miksi toisella on enemmän testosteronia kuin toisella niin kaipa vain siksi, että Luoja halusi meidän erottuvan toinen toisistamme. Oishan sen suvunjatkamisen voinut järjestää toisinkin eli kaksineuvoisin konstein. Mutta ihan mukavaahan se on rakastaa ja rakastua eli ihastua naiselliseen kauneuteen ja toisaalta maskuliiniseen jurouteen.

Sekin on tässä pitkän elämän aikana selvinnyt, että eivät aivommekaan aina ihan samalla tavalla toimi. Sitä nyt en usko, että nainen ajattelisi jotenkin monilokeroisemmin. Kyllä se viulun soittaminen molemmille on ihan yhtä vaikeaa.

Kun jotkut herätysliikkeet ja uskonlahkot kertovat omistavansa enemmän sitä Pyhää Henkeä niin he usein kertovat ja selittävät totuuksia tavalla, joka ei käy minun järkeeni. Onko Pyhä Henki nukkunut vai mitä on tapahtunut, kun joillekin herätysliikkeille miehinen joukko sallii anteeksiannon nimissä käyttää hyväksi lapsia ja naisia. Voisin kuvitella, että iskelmä- ja tanssimusiikin julistaminen synniksi ja sopimattomaksi on tapahtunut puutteellisessa Pyhässä Hengessä myös eikä TV:n ON/OFF katkaisimenkaan havaitsemattomuus voi olla muuta kuin Pyhän Hengen puutetta taikka sitten silkkaa vallankäyttöä. Tietokoneaikakaudella uteliaisuus ylittää kaikki rajat eli miehiset päätökset unohtuvat.
Kun ajattelee, että se sukupuolinen viehätys on kuitenkin olemassa ja jopa omiin lapsiin halutaan seksuaalisesti sekaantua, niin jotenkin hyvin ristiriitainen on ajatus järjen puutteesta nähdä maallisten ja iksei taivaallistenkin ilojen hyvä ja paha, jonka voi nappia painamalla estää.

Jotain tässä Pyhän Hengen selityksessä on pahasti minulle ristiriitaista.

Yhtenä päivänä ihan oikeasti mietin, että miten ihmeessä sama Henki näyttää uskon ja kristillisen totuuden sen seitsemällä tavalla. Onko tässäkin kyse siitä, että Henki on kovasti vajavainen. Vai eikö älli riitä eli Jumala on luonut ihmisiä joille äly ja järki on jätetty puutteelliseksi. Siihen en kyllä usko. Ihminen on aina täydellinen vajavaisuudessaankin.

Ihan oikeasti ja älyllisesti ajatellen kolmiyhteinen Jumaluus ei ole mitään muuta kuin henkilökohtaista uskoa. Henki on se joka ohjaa meitä elämässä toimimaan viisaasti eli älykkäästi. Järki ja sen käyttö on varmasti yhtä paljon Pyhää Henkeä kuin on seurata jonkin uskonopin, herätysliikkeen järjettömiä sääntöjä sekä säätöjä.

Kristillinen oppi tänä päivänä näyttää olevan enemmän höpinää rakkaudesta, siis ihmisten välisestä rakkaudesta ja rakastelusta kuin mitään muuta. Kaikkea muuta suvaitaan mutta ei toista hengellistä liikettä Kristuksessa. Suvaitsevaisuuden sanotaan olevan myös sitä, että hyväksymme kaiken myös järjettömimmän kehityksen yhteiskunnassa.

Minä en tällaiseen Jumalaan usko, joka sallii kaiken eikä anna älylliselle ja järjelliselle mitään arvoa. Kristuksessa armo riittää mutta paha ja huono ei ole yhdenkään Jumalan tavoite eikä mikään oikeuta sitä hyväksymään. Jos joku asia on vain väärin niin se on väärin. Raamattua ei pidä lukea minkään sellaisen Hengen vaikutuksessa, jota itse ei lainkaan voi hyväksyä.

En ole myöskään koskaan nähnyt mitään yliluonnollista kielillä puhumista enkä kaatumista. Näytelmiä näiden kummallisuuksien ympärille on rakennettu sitäkin enemmän. Pyörtyneitä viulistejakin on elämäni mahtunut mutta ei se mitään verenkierron häiriötä enempää ole.

Paljon ihmeitä on elämääni myös mahtunut ja sellaista jossa selkeästi Jumala on läsnä. Mutta ei siinä mitään dramatiikkaa ole. Se on uskoa ja luottamusta siihen mitä ei ymmärrä ja mitä vielä enemmän toivoo. Ihan älyllistä ja järjellistä elämää. Uskoa tieteeseen ja osaamiseen, taiteeseen ja kultturelliseen hyvään.

Jumala on luonut maailman niin hän on antanut elämän, ja ylläpitää sitä just niin kauan kuin elämänlankaan on kirjoitettu.

Omatunnon sanotaan kolkuttavan ja antavan ohjeita. Näinhän se taitaa tehdä ja minusta se on lähempänä Pyhää Henkeä kuin mikään muu selitys. Siinä tunnossa on järjen ja älyllisen ajattelun ääni. Kun kristitylle poliitikassa ja elämässä annetaan oikeus kuunnella omaatuntoa niin sen täytyy johtaa järjellisesti ja älyllisesti oikeaan. Se ei voi olla uskonoppi autuuteen vaan hyvin puhtaasti em perusteinen.

Kristityn Risti on edelleen hyvin arkinen armo. Sen sisältö on usko, toivo ja rakkaus. Olen usein rukoillut mielessäni, että hyvä Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Sekoita elämäni, tee siitä mielenkiintoinen. Mahdollisuuksien ja toivon seikkailu.

Kaiken tämän olen saanut – moninverroin.

tuomo