5. kesä, 2018

Juha Sipilän maajoukkue voittaa aina

Juha Sipilän viimeinen sana poliittisen vallan huipulla on jo sanottu. Sotkamossa taotaan hänen valinnallaan viimeinen naula arkkuun. Kulkaa korpeimme kuiskintaa kaikuu Keskusta rp:n tulevassa tunnuslauseessa ja korpitaival on taattu pitkäksi aikaa.

 

Tämä hallitus jää historiaan kautta aikain huonoimpana siinä mielessä, että on puuhastellut yhden asian liikkeenä sote- ja maakuntauudistuksensa kimpussa samaatta aikaan siinäkään enempää, kuin että lääkärissä käyntien omavastuut ja hinnat ovat moninkertaistuneet ja lääkkeiden omavastuut nousseet pilviin. Hyvä ja toimiva palvelujärjestelmä on tuhottu eikä siihen ole paluuta.

Siinä sivussa Sipilä joukkioineen on aiheuttanut maahanmuuttopoliittisen katastrofin, jonka heijasteena meille on syntynyt ennennäkemätön naisiin kohdistuva väkivallan uhka ja koko yhteiskuntaa uhkaava sietämätön muka suvaitsevaisen, sekopäisen päätöksenteon perinne. Evl-kirkkokin on sotkettu mukaan niin, että kuvittelevat olevansa kovin fiksuja piilottelemalla rikollisia omissa tiloissaan.

 

Perinteinen suvivirsi keskutelu käytiin arvottomasti huipentuen uusiin sanoihin joita pidettiin jotekin loukkaamattomina. Minä ainakin loukkaannuin moisesta näpelöinnistä. En sisällön takia vaan siksi, että ei Suvivirren perinnettä siirretä tällä tavalla. Nos saattuhan sitä punavihreässä päässä rehtorillekin.

 

Niin mitkä ne Sipilän viimeiset sanat lienevätkään. No ilmiselvästi ”me panemme Suomea kuntoon” ja ”tämä viedään maaliin saakka”. Voisin kuvitella, että pääministerin tuolilta näkee todellisuuden. Papukaijamainen toistaminen vie lopulta uskottavuuden.

Ehdotankin, että kun Suomen jalkapallomaajoukkueeseen valitaan seuraavaa päävalmentajaa niin otatte yhteyttä Sipilään. Tuon propagandan kun hän takoo pelaajilleen päähän niin voitot seuraavat toisiaan eikä Alaskan maajoukkuekaan (onkohan siellä sellaista) liene enää voittamaton. Ja mikä parasta, Sipilä lupaa kaikille pelaajilleen huippupalkkiot ja veronkierron ohjeet ilmaiseksi, käyttäkää veroparatiiseja – niin minäkin teen.

 

tuomo