30. elo, 2017

SDP synnyttää, hallitus vatuloi ja Vihreät suvaiten kiittää

Kun Suomen Keskusta rp sai uuden puheenjohtajan ja samainen insinööri astui Suomen hallituksen veturiksi, niin tähän maahan markkinoitiin kuin uutena luottamus ja aatteellisuus sekä arvot.

Isänmaa keksittiin uudelleen ja uskontokin pantiin uuteen kuosiin, sen tuli suvaita ja sallia mutta kodista ei niin väliä kunhan saadaan ”Suomi nousuun”. Kokoomus oli parin hallituksen verran huolehtinut kovasti isänmaasta olemalla sen asialla. Velkaa otettiin ja byrokratiaa kasvatettiin oikein olan takaa. Nyt oli uusi ajatus eli ”Suomi nousuun”. Yksi joukko hallituksessa harjaili jäsenistöään ja kansanedustajiaan silloin tällöin. Markkinoitiin uusi termi pysyvästi suomalaiseen sanastoon eli meillä ei enää vatuloida. Vaan kuinkas sitten kävikään. Luvattiin paljon, toteutettiin vähän mutta vatulointi jäi.

Pääministeri keskeytti tv-lähetyksen ja piti suurieleisesti puheen kansakunnalle. Meillä on liikaa velkaa. Niin on. Meillä valtio ottaa liikaa lisää velkaa. Niin ottaa. Meillä on liikaa työttömiä. Niin on. Meillä on liikaa eläkeläisiä. Hekin ovat suomalaisia, yhteiskunnan pilareita ja rakentajia. Olemme siis kusessa taikka ainakin nesteessä.

Seuraavaksi seuraakin uhkauksia ja osatotuuksia. Olemme Kreikan tiellä. Emme ole. Eu ottaa meidät haltuunsa. Ei ota jos ei anneta. Jnejne.

Kansakuntaa oli kohdannut suuri onnettomuus. Meille syntyi hallitus, jossa ei ole kokemusta eikä näkemystä vaan julmaa välinpitämättömyyttä, ahneutta ja ääretön määrä härskiä oman edun tavoittelua. Hallitusneuvotteluissa sovitaan pakopaikka silmäätekeville. Pökälelaki pannaan romukoppaan mutta sen säätäjä palkitaan valtion korkealla palkalla. Ollaan ytimessä. Vallan ytimessä. Siellä missä hyväveli-verkosto toimii mutta jota pääministeri ei tunnista.
Puheenjohtajat vaihtuvat mutta insinööri pysyy ja hänen apurinsa. Liikenneministeri verkottaa, yhtiöittää ja eriyttää. Valmistelee omaisuusmassojen siirtoja yhteiskunnalta yksityisiin pohjattomiin taskuihin. Eletään parlamentarismin diktatuuria.

Meille alkaa tulla uutta väkeä. Heillä ei ole nimeä, taikka on tekaistuja nimiä. Heidän partainen olemuksensa kertoo jotain muuta kuin mistä he puhuvat. Kovasti ovat bodarin näköistä porukkaa eikä vatsakaan pahemmin kurni.
Joukossa toki ihan oikeasti pakolaisstatuksen tarvitsevia mutta heidän asemansa luutivat nämä luuserit, joita kirkko ja tämä vatuloimaton hallitus suojelee ja armahtaa. Heitä ei saada maasta pois kun ei ole papereita. Heille tehdään paperit. Autamme rikosta kun emme oikeasti tiedä keitä he ovat.

Meillä on muutama rehellinen ja ajatteleva politiikko. He sanovat, että keisarillahan ei ole vaatteita. ”Jytkylle” tulee hätä. Pitää tehdä varasuunnitelma. Apuun tulee insinööri kätyreineen. Perustetaan yhteenliittymä joka sittemmin on hirttäytynyt valtaansa niin tiukkaan, että mennään siniseksi. Yleensä siitä ei selviä kuin hellittämällä mutta tällä kertaa taitaa hellittää vain ”jytky”. Muut jäävät rannalle soittelemaan. Hallitusneuvotteluissa pitää olla oikeassa pöydässä ja seurassa.

Perussuomalainen Suomi saa uuden suunnan, kun hämärämiehet ja naiset roikkuvat omassa narussaan sinisinä. Meillä ei pelätä vaan suvaitaan. Isistaistelijoille avataan kaistaa kansakunnan soteluukulle jota meiltä suomalaisilta kiihtyvään tahtiin suljetaan. Nyt on tilaa ja varaa.

Vasta kun Turussa huudetaan ”allahakbaria” ja leikataan viidakkoveitsellä kauloja auki aletaan oikeasti herätä todellisuuteen. Jossain joku uskaltaa sen sanoa, terrorismi on rantautunut Suomeen. Olemme keskellä jihadistista uskonsotaa.

Mitä meillä on elokuussa jäljellä tänä armon vuonna 2017.

SDP synnyttää ja vasemmalla suvaitaan vieläkin enemmän. Kristillinen Suomi voivottelee henkitoreissaan uskaltamatta sanoa mikä on oikein ja mikä väärin. Ruotsinkielinen Pohjanmaa odottaa uusia vaaleja. Olimme hallituksessa – melkein ja lupasimme jo melkein, kunnes pääministeri kaarteli lentokoneella äveriäästi Naantalin taivaalla ja presidentti huiskutteli terveiset alhaalta.
Vihreät nousevan kannatuksen huumassa myyvät rajapyykkimmekin ja poistavat kaikki mikä estää avioitumasta vaikka aidanseipään kanssa. Tervetuloa, maailma on avoin.

Vatulointi jäi elämään ja voi hyvin. Suomi on nousussa. Köyhiä on entistäkin enemmän eli yli miljoona. He ovat entistäkin köyhempiä. Leipäjonot hyväksytään osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja infraa. Jonot kasvavat kasvamistaan. Niitä on jo jokaisessa suomalaisessa kunnassa, joissakin useita viikottain. Asunnottomien määrä sen kuin kasvaa. Eläkkeistä ja lapsilisistä leikataan. Oppilaitosten ja opiskelijoiden määrärahoja leikataan. Säästöt ja palveluleikkaukset maksatetaan heillä.

Suvaitsevaisen Suomen ja sen humaanin älymystön maailmanvalloitus jatkuu hyväksymällä olemattoman pakolaispolitiikan seurauksena ihmisten uhri, joka on aivan korvaamaton ja liian julma hinta. Tämän uhrin maksaja on ihminen.

Sitä ei korvata Suomi nousuun hokemilla vaan sen hinta on menetettyä arvoa ja isänmaallisuutta. Löytyykö vastuunkantajia – ei. Niitä ei tarvita. Hinta on maksettu. Se mitä odotan on, että myönnetään epäonnistuminen ja siirretään vastuu suomalaisille, jotka pystyvät sen kantamaan. Tämä hallitus ei siihen kykene.

 

tuomo