Ajatuksia ja mielipiteitä omasta päästä

10. joulu, 2019

Olen seurannut tätä poliittista tonttuleikkiä varsin huvittuneena ja samalla enemmän ja vähemmän huolestuneena.

Keskusta kaatoi hallituksen koskapa henkilönä pääministeri Antti Rinne ei nauttinut kuuluisan "kepu pettää aina" porukan luottamusta. Kun tuli uusi päivä niin "kepu petti taas" ja varapuhemies Antti Rinne nauttikin luottamusta yllin kyllin. Minusta tuntuu, että tässä kaverin palkkapussi huolestutti vähintäänkin yhtä paljon kuin se, että oltaisiin oltu edes jollakin tasolla linjakkaita.

Kun ministeri Pekka Haavisto puhuu puuta heinää ja selittää milloin mitäkin niin häneen ei kohdistu minkäälaista luottamuspulaa. Kun ministeri Ohisalo puoluetoverina selittää, että Al-Holin naisia ja lapsia autetaan kaikkien lain ja sopimusten mukaisesti niin minun mieleeni tulee, että meitä taas pidetään tyhminä ja tarkoituksellisesti kierretään asian ydintä.

Kukaan ei ole edes yrittänyt epäillä laillisuutta vaan kysymys on Haavistonkin kohdalla siitä, että hän ihan suomeksi sanottuna puhuu muunneltua totuutta ja vieläpä ihan tahallisesti. Saman tekee Ohisalo tietoisesti. Kenelle kaikille on puhunut niin ainakin meille suomalaisille ja ymmärtääkseni myös eduskunnalle.

Perussuomalaisten synti on vaatia ministeriltä ja ministereiltä luotettavuutta. Haavisto ei ole ollenkaan luotettava ja tämä soppa ministeriössä on se asian ydin eikä se toimitaanko lakien, asetusten ja sopimusten mukaan. Sekin on hieman kyseenalaista.

Kun Haavisto väitti tasavallan presidentin tienneen hänen tekemisistään ja itse Niinistö sanoo että en tiennyt niin siinä on se ns villakoiran ydin. Jompi kumpi puhuu muunneltua totuutta. Minun on helppo arvata kumpi.

Suomalainen poliittinen kulttuuri on muuttunut todelliseksi sirkusteluksi.

Mitään muuta ratkaisua ei ole kuin hajottaa eduskunta ja uudet vaalit. Parantaako se mitään niin ainakin kansan ääntä on sen jälkeen kuultava kun perusuomalaisilla on melkein 50%:n kannatus.

tuomo

5. joulu, 2019

Keskustalainen tapa pettää on saanut rinnalleen tuhon ja koston elementin. Tuhotaan oma puolue ja kuin varmemmaksi vakuudeksi kaadetaan hallitus tällä manööverillä, joka vuodetaan saman tien julkisuuteen. Puolueen sisällä on katkeria miehiä ja miksei myös naisia. Sipilän haamu taisi tulla Paavo Väyrysen varastoon kiikutetun taulun tilalle puoluetoimistolla.

No Sanna ja Katri ovat kavereita. Vene vuotaa kuin seula. Kovasti vain ollaan peräsimessä kiinni vaikka soutajat puuttuu tyystin. Äänestäjät ovat lähteneet uimaan tukevammalle maaperälle eli Perussuomalaisten veneessä tappi on kiinni ja soutajan paikalla on helppo huutaa tahtia kun peräsimessä on Halla-aho. Logiikan ja suomenkielen sekä isänmaallisen Suomen asiantuntija.

Politiikan teko on tänä päivänä enemmän ahneiden paskasen lopun saaneiden tekemisten selittelyä kuin oikeasti politiikkaa. Paatero ja Rinne eivät osanneet sanoa mitä olivat tehneet vaan selittelivät, selittelivät ja selittelivät. Kun lähtee sutta pakoon niin tulee karhu vastaan.

Sipilän tekstiviestittely on saanut uuden kohteen ja kepulainen faxi ei laula pyytämättä ja yllättäin vaan kostoksi laitetaan Katri puheenjohtajana selittelemään ympäripyöreitä, eikä kukaan oikein tiedä näytettiinkö Antille ovea vai oikeasti päätettiinkö mitään. No Juha otti ohjat käsiinsä ja alkoi selitellä tekemisiään sillä että ei ole tehnyt mitään. Ihmettelen vain, että miten selitetään tekemätöntä ja miksi.

Ennen vanhaan kun Saarinen, Virolainen, Paasio ja muut oikeasti poliitikot olivat napit vastakkain niin käytiin Kekkosen luona saunomassa. Istuttiin vaikka kaksi päivää mutta kun tultiin ihmisten ilmoille niin oltiin sovittu riidat ja kerrottiin että näin me on päätetty. Anteeksi ei pyydelty eikä ollut tarpeenkaan.

Nykyisin nämä nappulakenraalit, joilla on paha napoleonsyndrooma julistavat tekemisensä salaiseksi. Heille on jäänyt kertomatta, että aina tällaisen johtajan kelkassa on niitä jotka haluaisivat keisariksi keisarin paikalle. Iltapäivälehdistö kertoo salaisen ja vielä paljon muuta. Faxi ei laula vaan kopioita otetaan leikepöydältä. Ja niin alkaa kujanjuoksi ja mustan selittäminen valkoiseksi. Poliittiset päättäjät kertovat olevansa ”isänmaan asialla ja panemassa Suomen asioita kuntoon”.

Kun salaisesta tulee julkinen niin sitten pyydetään taas anteeksi.

Ihan oikeasti en yhtään ihmettelisi vaikka seuraavien vaalien äänivyöry menisi kaverin koiralle.

On nämä nykypoliitikot niin onnettomia. Naurettavaa sakkia.

Presidentin puolisokin alkoi karjakoksi.

tuomo

20. marras, 2019

Perussuomalaiset nostavat poliittisen nousunsa ja retoriikkansa myötä suomalaiseen yhteiskuntaan keskusteltavaksi asioita ja ilmiöitä aivan uudelta tasolta. Kun Halla-aho sanoo, että miten me voisimme taata kaikille turvallisen elämän kaikkialla. Jokainen tietää vastauksen, ei tietenkään mitenkään. Tähän samaan kysymykseen voi toki vastata myös niin, että meidän tulee estää kenenkään joutumasta kuolemaan. Aivan itsestään selviä vastauksia. Tottakai suomalaiseen elämänmuotoon kuuluu suojella kaikkia ihmisiä ja auttaa heitä hyvään elämään.

Se mikä hämmästyttää, että kaikki nämä asiat mistä isossa poliittisessa kuvassa puhutaan lähtee siitä, että pahaa ei saa sanoa pahaksi eikä hyvää hyväksi. Ei saa hämmästellä eikä saa olla jotain mieltä. Päivi Räsänen on heitetty roviolle suvaitsevaiston ja vihevasemmistolaisen ideologisen hassispilven saattelemana koska hänellä on jämäkkä usko asiaansa. Tuomitseeko hän joitakin ihmisiä. En minä sellaista ole havainnut. Sen sijaan asioita joihin hän hakee vastauksen Raamatusta, hän tuomitsee mennen ja tullen. Ja vielä Raamatun tekstejä lukien niitä samoja joista minä lukemalla en läheskään aina löydä samoja tuntemuksia enkä sellaista opetusta kuin minulle kerrotaan. Kun olen eri mieltä kylvän vihaa ja ilmeistä katkeruutta ympäristööni ja seurakuntaani.

En satavarmasti kylvä. En mitään vihaa mihinkään enkä ole hajottamassa mitään vaan yritän kertoa, että tämä sananvapaus, ajattelemisen vapaus koskee myös henkisiä ja hengellisiä päätelmiä ja arvoja. Ei sillä ketään loukata jos on eri mieltä. Ei tämä maailma ja Jumala ole tässä maailmassa sitä varten, että Hän synnyttäisi ristiriitoja. Kyseenalaistaa kyllä kaikenlaista tässä maailmassa mutta ei vahingoksemme vaan avataksemme silmiämme.

Ei uskonyhteisön tehtävä voi olla tuomitseminen taikka toisen kiroaminen. Ei se voi olla sellaista huolehtimista jossa olla huolissaan toisesta. Ei. Kun minut Jumala herätti elämään hyvän elämän, näki Hän minussa mahdollisuuden, ei vikoja. Hän kannatteli ja talutti eteenpäin. Hän vei kaikkien mahdollisten manalan porttien läpi näyttääkseen mikä minulle on parasta. Saan sanoa sen vapaasti ja rohkeasti ääneen mitä hämmästelen ja mistä olen kokonaan eri mieltä.

Sanottakoon se nyt tässä, että ei meistä ihmisistä tittelit ja oppiarvot tee toinen toistamme kummempia. Elämä on meille sama eli pitää yrittää tässä ajassa pysyä hengissä. Siihen me tarvitsemme monia meistä riippumattomia tekijöitä. Saamme sanoa niistä mielipiteemme jos meitä tympäsee taikka jurppii jokin asia.

Olen eniten hämmästellyt sitä, kuinka ”uskovien” keskuudessa omitaan asioita itselleen. Ei niin, että sallittaisiin toisten ja muiden tarkastella asioita toisesta tulokulmasta. Kuppikuntaistetaan asiat väittäen niitä Raamatun opetuksiksi. Otan esimerkin omasta herätysliiketaustastani. Kun Sley sai jostakin viisaan aivoituksen Raamatun muutamasta jakeesta naisen sopimattomuudesta papiksi niin siinä ei ollut mitään sen kummallisempaa ”pyhäähenkeä” vaan ihan puhtaasti yhdityksen päätös omasta linjastaan. Mielipiteen jokainen perustella vaikka Raamatulla mutta päätökset tekee ihminen. Onko siinä Pyhän Hengen johdatusta niin saattaapa olla taikka sitten ei.

Ihan yksinkertaisesti kun seuraan kirkon tilaa niin seuraan sen julkisuuskuvaa. Jos hallintohenkilö, luottamushenkilö, tehtailee kymmeniä tutkintapyyntöjä ja tutkii itse ja penkoo piispan tekemisiä vuosikaudet niin pitäisikö tämä olla näkemättä tyhmänä touhuna. Ei se kirkosta kovin vakuuttavaa kuvaa anna Pyhän Hengen yhteisönä. Kun seurakuntalainen kertoo eroavansa kirkosta Pride kirkon antaman Pride tuen takia niin sekin on merkki kaikesta muusta kuin Pyhän Hengen totaalisesta ja täydellisestä yhteisöstä.

Kirkko on vain tavallisten ihmisten luoma yhteisö. Kristuksen kirkoksi se muuttuu silloin kun sen jäsenet ja seurakuntalaiset, jokainen, siis jokainen, saavat vapaasti sanoa uskontunnustuksensa tietäen, että uskoni on minun ja Jumalani välinen asia. Minulla taakkani ja painolastini mutta julmetusti ilonpäiviä tiedossa vaikka toiselle sen toivon ylläpitäminen voisikin olla ihan jotain muuta. Helvettiin tuomitulle vahingotekijällekin aurinko paistaa ja armo riittää ja Kristuksen on ottanut omakseen.

Entä sitten tämä keskustelu kirkosta. Kenelle se kuuluu. Kaikille, siis ihan kaikille ja sitä on kyettävä kuuntelemaan kiihkotta ja siihen on käytävä kiihkottomasti mutta lujasti asiaansa perustellen. Joskus perusteet pitävät, joskus eivät. Kristinuskon ja kirkon perusta jos pitää ihan loppuun asti niin ateistin, uskonnottoman ja ismittömämmän on kyettävä aikamoiseen tekoon kaataakseen Ristin keskteltä Golgatan mäkeä.

Se mikä tässä on hyvää, että Raamattu on kirjana inhimillisesti ehkä eniten virheellinen mitä minä olen lukenut. Kun Pietari kolmesti kielsi ”jumalansa” niin hän teki kaikille mahdolliseksi epäillä kaikkea. Se teko oli ehkä yksi Raamatun historian merkittävimpiä ja inhimillisti uskon mahdolliseksi. Siinä annettiin ihmiskunnalle toivo ja tulevaisuus. Kristus on evankeliumin armon tuoja. Pietarin ja ihmisen päätelmät ja päätökset ovat sen rinnalla valuvaa hiekkaa.

Kun teologi en ole enkä mikään kirkonmies enempää kuin että seurakuntia ja seurakuntaani palvelen ilolla ja vapaasti Kristuksen kädestä kiinni pitäen. Pähkäilen asioita myös kirkosta kuin kuka tahansa.

Meidän suvun hengellisyys ja minun kiteytyy virteen 343 ”Voisinpa Jeesuksestani”

Isän haltuun

tuomo

17. marras, 2019

Olen entistä varmempi siitä, että nykyisenkaltainen hallinnollinen, pappisvetoinen evl-kirkko tulee purkaa eli lopettaa.

Kirkko on etääntynyt syntisistä ja muuttanut sisältönsä hurstastelevien pyhien suojakodiksi ja toisaalta etääntynyt tapakristillisen Suomen arjesta. Paiseen puhkaisi maahanmuutto, ilmastonmuutos ja Päivi Räsänen.

Kristuksen kirkko ei kuole koskaan jos vaikka Suomessa sille ajatukselle vähän uhrataan aikaa. 

Tällainen nykyisenkaltainen kirkon ja valtion kytky tulee myös purkaa. Veronkanto voidaan järjestää entiseen tapaan mutta virkatoimet tulee hoitaa sopimusperusteisesti eikä lailla taikka asetuksilla.

Keskusjohtoinen ja pappisvetoinen hallinto on itsenäisille seurakunnille vahingollinen.

Olen asiaa vuosia miettinyt ja viime vuosien ylikorostunut päätöksenteko kirkon toiminnassa vie jo tavallisia kristittyjä käräjille, jos he uskaltavat kritisoida kirkon päätöksiä. Puhevalta, mielipiteenvapaus ja sananvapaus mm kirkkomusiikin esittämisestä on johtanut suuriin ristiriitoihin yhteiskunnassa.

Nykymuotoisena hallintorakennelmana tämä kirkko on henkisesti ja myös hengellisesti kuollut.

Tiedän saavani tästä pyyhkeitä. Tänä aamuna eräs kirkkoherra ilmoitti minun mielipiteideni olevan itselleni vahingollisia. Lisäksi hän kertoi saman ”käännytyksistäni”. En käännytä ketään. Kutsun kyllä väkeä konsertteihini ja diakoniaan köyhien ja poljettujen ihmisten puolesta. Kuuntelen heidän tuntojaan erityisen tarkasti.

Hurskastelevat pyhät jatkakoot menojaan. ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat”.

Jos tämä on minulle vahingollista niin olkoot.

Isän armolliseen hoitoon luottaen.

tuomo

12. marras, 2019

Olen tässä pienessä päässäni miettinyt kuka olisi se poliitikko, joka uskaltaisi puhua totta? Siis oikeasti totta.

Ensimmäinen kysymykseni kuuluukin, että kuka laskisi Juha Sipilän hallituksen hinnan. Sehän keskittyi maakuntahallinnon ja sote-uudistuksen tekemiseen joista kumpikaan ei johtanut mihinkään.

Lisäksi sen suurin saavutus oli sekoittaa työmarkkinat työntekijöitä halventavilla lausunnoilla ja työn hinnan ”alennusmyynnillä” eli palkkojen alentamisella.

Toinen rehellistä vastausta odottava kysymys kuuluu, että paljonko maksavat nämä tuhannet maassa luvattomasti oleilevat tuntemattomat ihmiset? Eikä pahitteeksi olisi, jos saisimme tietää ylipäätään maahanmuuton aiheuttamat kustannukset. Ainakin paljon rikastuneita pääoman omistajia se on saanut aikaan.

Mikä on hinta tähän mennessä ja paljonko me maksamme tämän järjestelmän ylläpidosta, jossa laittomuus on sallittua.

Kolmantena ja vaikeimpana on kysymys nykyisen hallituksen hinnasta. Jo sen synnyttäminen näyttää vaatineen kätilöksi yli puolimiljoonaa ”limunaatia” ja miljoonien arvoisen avustajakaartin selvitäkseen. Siitä saattaa tulla historiamme kallein. Hallituksen tavoite näyttää olevan jotain jota ei ainakaan lukemalla saa selville. Joku on jossakin sanonut viisaasti tästä vihervasemmistolaisesta politiikasta, että se ei ole politiikkaa vaan sairaus.

Paikallistasolla ”vihervasemmistolainen sairaus” aiheuttaa ainakin lapsille jonkinasteisia puutostauteja ja maidon sekä lihan puutetta.

Siis löytyykö politiikasta, eduskunnasta, yhtään rehellistä. Abdulrahman ”Husu” Hussein se ei voi olla eikä oikeastaan myöskään Maria Ohisalo, joka näkee lait tarpeettomina noudatettavaksi. Timo Harakkakin on jokseenkin mahdoton valinta, vai miten on selitettävissä väite jota hän käy nyt täällä maakunnissa kertomassa, että tarvitsemme ulkomaalaisia työntekijöitä. En ole vielä keksinyt että mihin. Muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on huomattu aika päiviä, että edes työperäinen maahanmuutto ei ole yhteiskunnalle kannattavaa. Olen samaa mieltä. Sen ymmärtää jokainen, että kalliiksi on tullut ja tulee jokainen vieraskulttuurinen ja -kielinen.

Odotan miellenkiinnolla vastauksia, ja koululaisten joulukirkkoa ja joulujuhlaa.

tuomo