"Auta oi Jeesus, kun eksytys suuri"

En tiedä mutta minulle nämä ajat ovat hyvin raskaita. Tätä kansakuntaa viedään todella huonoon suuntaan ja isänmaallista Suomea ja sen kansan historiaa sekä kulttuuria ei arvosteta juuri lainkaan. Yksityinen ihminen ei tietenkään voi paljoa mutta minulle tämä köyhien, avuttomien ja vailla elämän toivoa olevien ihmisten kohtalo on suuri murhe. Miten ihmeessä tämä valtaapitävä väki voisi herätä ja löytää sen pohjan mille tämä maa on rakennettu. En voi ymmärtää vaikkapa ajatusta, että huumeet ja niiden vapauttaminen veisi kansakuntaa jotenkin hyvään suuntaan taikka se että emme huolehdi vanhuksistamme emmekä sairaistamme parhaalla mahdollisella tavalla vaan heidän kohdallaan kehdataan sanoa, että "meillä ei ole varaa". 

Jokaisella meistä on edessä se päivä jolloin lähdemme tuonilmaisiin. Jokaisella meistä on edessä se aika kun tarvitsemme toisiamme. Olenko silloin sen arvoinen ja uskallanko silloin pyytää itselleni jotakin. Vaikka vain ymmärrystä.

Kun näitä tämän ajan hyvin eriskummallisia ilmiöitä tarkastelee niin tämä nykyisen virsikirjan virsi 385 tuli elävästi mieleeni. Miten olisi jos tätä veisattaisiin eduskunnassa ihan vain opiksi ja ojennukseksi.

Tälle pohjalle tämä hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu eli kristillisen perinteen ja uskon totuudet loivat niin uskonnottomalle, ateistille kuin muillekin tämän yhteiskunnallisen kehityksen missä nyt elämme.

On todella surullista seurata kuinka tätä nyt kiihtyvällä tahdilla puretaan ihan vain siksi, että tämä ”eksytys suuri” eli raha ja pääomat ovat ahneissa valtaapitävissä ottaneet vallan.


Auta, oi Jeesus, kun eksytys suuri
maata käy voimalla valloittamaan.
Saatana väijyy nyt julmana juuri
valmiina sieluja vangitsemaan.
Maailman ruhtinas miettivi ansaa,
kuinka se turmioon syöksisi kansaa,
kuinka se turmioon syöksisi kansaa.

Auta, kun saatana, maailma, liha
syntien orjaksi taivuttavat,
kun tämän maailman ystävyys, viha
pois sinun luotasi houkuttavat.
Anna siis kuolemantuskaasi muistaa,
että voin ylpeän mieleni suistaa,
että voin ylpeän mieleni suistaa.

Auta, oi Jeesus, kun syntini tuottaa
tunnolle vaivoja syytöksineen.
Anteeksiantoosi suo minun luottaa,
että en sortuisi katkeruuteen.
Hengessä köyhäksi tulla jos voisin,
kuormani kaikki sun hoitoosi toisin,
kuormani kaikki sun hoitoosi toisin.

Auta, oi Jeesus, kun syntini aina
henkesi lämmön saa laimenemaan.
Ylpeä luontoni nöyräksi paina,
hauduta armolle aukenemaan.
Yhdistä henkeni Henkesi kanssa,
terveeksi näin minut tee kokonansa,
terveeksi näin minut tee kokonansa.

Auta, oi Jeesus, suo katseesi loistaa
juonia kiusaajan paljastaen,
kun sanan selvän se tahtoisi poistaa
kulkien vaatteissa valkeuden.
Suo, että henget mä ain erottaisin,
voittaisin valheen ja voimasi saisin,
voittaisin valheen ja voimasi saisin.

Auta ja varjele, vartija parhain,
kun olen lähdössä harhailemaan.
Tyynnytä mieleni myöhään ja varhain
kanssasi valvoen rukoilemaan.
Synnissä jos tahdon nukkuen maata,
tiellesi taas minut, Herrani, saata,
tiellesi taas minut, Herrani, saata.
.
Auta, kun kamppailen kuoleman kanssa,
kun eronhetkeni koittava on,
sielu kun uupuu jo taistelussansa,
vastassa mahti on tuntematon.
Ilmesty silloinkin auttajakseni,
kuule myös heikoimmat huokaukseni,
kuule myös heikoimmat huokaukseni.

Auta, kun päätän jo vaivojen matkaa,
voitolle voimasi kunniaksi.
Täällä saan alkaa ja taivaassa jatkaa
virttäsi uutta ja kiitostasi.
Ristillä Sankari kuoli ja voitti,
kuoleman keskelle elämä koitti,
kuoleman keskelle elämä koitti.